Powerpointit hiiteen. Kuka uskaltaa?

Finnkampen Norjassa

Terveisiä Oslosta. Aloitin TeliaSonera Norwayn kaupallisena johtajana kesälomilta palattuani. Muutamia havaintoja olen jäänyt pohtimaan ja puntaroinut, missä me suomalaiset olemme hyviä ja missä taas voisimme oppia norjalaisilta.

Norjalaisilla tuntuu olevan ehdottomasti parempi ote markkinaan: mitä kilpailijat tekevät, miksi ja miten omalla kaupallisella koneistolla siihen vastataan. Piste norjalaisille.

Suomessa taas olemme suvereenejä johtamaan markkinoinnin prosessia, kaupallista suunnittelua kokonaisuutena ja nakuttelemaan suunnitelmamme prosessin mukaisesti. Tilanne 1-1.

Konsepteissa ja niiden kaupallisestamisessa veikkaan että sekä suomalaiset että norjalaiset jäävät ruotsalaisista jälkeen. Katse siis Suomesta länteen, Norjasta itään. Heja Sverige!

Markkinoinnin mittaamisessa ja tuloksellisuudessa koen että me korviamme myöten velkaantuneet suomalaiset joudumme tarkemmin puntaroimaan minne me vähäiset euromme laitamme poikimaan. ROMI-mittareissa piste suomalaisille. 2-1.

Automaation saralla haparoivia ensiaskeleita on otettu. Tasapeli. Edelleen 2-1.

Asiakastarpeiden tunnistamisessa, segmenttipohjaisessa analytiikassa ja NPS-johtamisessa aloitimme matkan Suomessa aikaisemmin ja pontevammin. Suomalaisella sisulla pärjää, pois alta risut ja männynkävyt, johtamalla alkaa tulla tulosta ja muutoksia. Suomi 3. Norja 1.

Sosiaalisen median mittelöissä vanhat kollegat ovat tervetulleita kertomaan miten tämä hoituu. Soneran some-partio on kova juttu. 4-1. Jalkapallo-ottelussa voisi sanoa että tässä kohtaa peli olisi pelattu.

Mutta ei ole. Norjalaisilla on käsittämätön asenne. Nopeita päätöksiä. Positiivisuutta. Can do -asennetta. Voitontahtoa! Tiukkaa analyysiä. Ei boardeja, ei komiteoita, ei byrokratiaa. Gotta love this! 4-2. Tekisi mieli antaa tästä lisäpiste norjalaisille, koska asenteella pääsee pitkälle.

Tarjoaman kehittämisessä norjalaiset ovat markkinatuntumansa ansiosta paremmin hereillä mihin suuntaan maailma menee. Ketterällä asenteella muutokset implementoidaan käden käänteessä. 4-3. Tiukille menee. Mutta kyllä Suomi ja rakkaus isänmaata kohtaan ansaitsevat tässä kohtaa voiton. Ai niin, se norjalaisten asennepiste 4-4. Tuliaisena Suomeen toisin täältä pari öljytynnyrillistä voitontahtoista asennetta.

IMG_2784.JPG
P.S. Testasin tällä postauksella LinkedIniä. Toimii! Kannattaa siis hyödyntää sitä yhtenä kanavana jos haluaa vaikuttaa!

Supertyttötreeni oslolaiseen tapaan

Onneksi mulla alkaa kehittyä täällä rutiineja! Tiistaisin kun tuun, on juoksupäivä. Lyhyt, kevyt ja köpöttely, näillä vois kuvata mun matkapäivän juoksua. Keskiviikkoisin oon täynnä virtaa ja nyt olen käynyt kahteen otteeseen Barry’s Bootcamp -treeneissä.

IMG_3068.JPG
Barry’s Bootcamp on omien sanojensa mukaan World’s best workout. Ja se on mahtava treeni: tunnin aikana on käytännössä 30min intervallitreeni juoksumatolla ja 30min lihaskuntoa painoilla, palloilla ja kuminauhoilla.

IMG_3064.JPG

IMG_3060.JPG

IMG_3062.JPG
Treenin jälkeen Fuel Bar tekee ehkä kaupungin parhaat post-workout-proteiinipirtelöt. Sen kun tilaa ennen tuntia, niin se odottaa tiskillä heti tunnin jälkeen.

IMG_3075.JPG

IMG_3066.JPG

IMG_3151.JPG
Tällä menolla pääsee takaisin supertyttömoodiin myös Oslossa. Vain ystävät puuttuu.

12 tiukkaa

1. Luen päivittäin Helsingin Sanomat (aamulla paperisena, päivän mittaan appsin kautta), Kauppalehti, Dagens Næringsliv ja Ilta-Sanomat
2. Katson Downton Abbey, Tervetuloa Ruotsiin, Mammona, Posse
3. Kuuntelen Spotify, autossa renkutan taukoamatta kanavalta toiselle hyvän musiikin perässä
4. Lempikirja Stieg Larssonin trilogia, Jonas Gardellin trilogia ja Ken Folletin Vuosisata-trilogia.
5. Suosikkinettisivusto LinkedIn, Instagram, tosi huono käymään missään portaaleissa.
6. Liikun kävellen, ratikalla, metrolla, autolla ja lentokoneella, ja tietenkin myös juosten.
7. Mikä minusta piti tulla 12-vuotiaana Huippuratsastaja tai lääkäri
8. Pelkään Pimeää, hämähäkkejä ja muita ötököitä ja rottia
9. Uskon Parempaan huomiseen.
10. Olen hyvä Saamaan asioita käyntiin ja ideoimaan uusia juttuja.
11. Olen huono Kotitöissä ja ruuanlaitossa. Ajanhallinnassa.
12. En voi sietää Hitautta, epäreiluutta ja kiusaamista

IMG_2983.JPG

Kolmekymmentä mahtavinta tunnetta!

Elämässä on ihania asioita.
1. Tulla kotiin ja vaihtaa työvaatteet verkkareihin.
2. Vuoden ensimmäinen glögilasillinen.
3. Kevään ensimmäinen terassilounas.
4. Joku joka rapsuttaa selkää juuri sieltä mistä kutittaa.
5. Katsoa Downton Abbeytä ja tietää että seuraavalla viikolla tulee taas uusi jakso.
6. Saada joku nauramaan.
7. Tulla uitettuna koirana juoksulenkiltä ja päästä valmiiseen ruokapöytään kuuman suihkun kautta.
8. Oppia sanomaan “kyllä” uusiin mahdollisuuksiin.
9. Mennä sänkyyn puhtaisiin, mankeloituihin lakanoihin.
10. Katsoa kollegaa palaverissa ja tietää että toinen miettii myös “WTF”.
11. Löytää kaapista tai laukunpohjalta karkkia.
12. Nukahtaa oma kulta kainalossa.
13. Istua alas eikä tarvitse tehdä mitään koska kaikki tärkeimmät on jo tehty.
14. Saada “to do”- lista tehdyksi.
15. Saada kohteliaisuus huonon päivän piristykseksi.
16. Löytää täydellisen pikkujoulumekon.
17. Herätä kahvin tuoksuun.
18. Keretä lentokoneeseen vaikka kuvitteli myöhästyvänsä.
19. Paijata koiran- tai kissanpentuja.
20. Riisua korkokengät joissa on tanssinut koko illan.
21. Sytyttää kynttilät ja juoda lasi viiniä.
22. Kun joku todella kuuntelee. Ja ymmärtää.
23. Mennä ajoissa nukkumaan.
24. Tulla maaliin juoksukisassa tietäen että on ylittänyt itsensä.
25. Kävellä käsi kädessä oman rakkaan kanssa kouluun.
26. Halaus, juuri silloin kun sitä eniten tarvitsee.
27. Odottaa tulevaa lomaa.
28. Tietää että edessä on viikonloppu ilman mitään sovittuja menoja.
29. Syödä taivaallinen jälkiruoka ja tietää että sen voi syödä seuraavaan päivänä uudelleen.
30. Löytää uuden lempikirjailijan jonka koko tuotanto on lukematta.

IMG_2787.PNG

IMG_2641.PNG

IMG_2550.PNG

IMG_2524.PNG

IMG_2529.PNG

IMG_2530.PNG

IMG_2533.PNG

IMG_2531.PNG

IMG_2412.PNG

Juokse, Tanja, juokse

Mun juokseminen on tässä elämäntilanteessa nyt sellaisessa moodissa, että juoksen koska se on musta siistiä, nautin siitä onnellisuuden tunteesta mitä juokseminen mun päässä saa aikaan ja oon laittanut hetkeksi hyllylle tavoitteiden perässä juoksemisen.

Toisaalta, tällä lailla treenaten, huomaan että nautin luonnosta enemmän. Vuodenaikojen vaihtelut on mahtavia! Viikko sitten juoksin pojan pyöräillessä mukana pitkän lenkin ja mitkä upeat syksyn värit Hietaniemessä oli. Menneenä viikonloppuna uhmasin vesisadetta ja juoksin sateessa nauttien reilun kympin lenkin. Vaikka oli pirun vaikea saada itsensä liikkeelle, niin se tunne on ainutlaatuinen kun juoksee sateen piiskatessa kasvoja vasten ja pääsee kotiin lämpimään suihkuun.

Tämän viikon sunnuntaina menen juoksemaan vuoden kolmannen puolikkaan Suomenlinnan puolimaratonille. Siellä juostaan kolme kierrosta ympäri saarta mielettömän kauniissa ympäristössä.

IMG_2515-2.JPG

IMG_2514.JPG

Q&A

Mielestäni haastattelun muotoon rakennetut blogipostaukset ovat olleet suosikkiblogeissani mielenkiintoisia, niin kokeilen itsekin samaa.

No moi Tanja. Syksy Oslossa. Millaisia muutoksia uusi työ on tuonut arkeesi?
Moi moi. Isoja muutoksia. Olen siis töissä norjalaisessa firmassa, vaikkakin samassa konsernissa, TeliaSonera Finland vaihtui kesän aikana TeliaSonera Norwayhin. Pitkään puntaroimme tätä mahdollisuutta perheen kanssa, ja koska olen pitkään haaveillut kansainvälisemmistä kuvioista, tarjosi tämä Oslo-kuvio pehmeän laskun siihen maailmaan.

Millainen viikkosi siis on? Oletko viikot Norjassa?
Lähtökohtaisesti olen Norjassa kolme päivää livenä paikalla ja teen maanantait ja perjantait Suomesta käsin. Luonnollisesti meillä töissä on huippuluokan etäyhteydet videoneuvotteluihin, joten tällainen kombo toimii mielestäni (ja myös tiimini mielestä) hyvin. Normaalisti vien maanantaina pojan aamulla kouluun, saatan käydä lenkillä ja kun tulen kotiin, niin Norja alkaa herätä. Maanantait teen töitä kotoa käsin tai sitten vaikutan Vallilassa.

Tiistaina hyppään Finnairin koneeseen ja olen työpaikalla hieman yhdeksän jälkeen. Tiistait, keskiviikot ja torstait olen Oslossa. Mulla on suurin osa mun porukasta Oslossa, osa Stavangerissa (Euroopan öljykaupunki, sen oon oppinut…)

Torstaina palaan taas Suomeen ja olen kotona sopivasti silloin kuin poika tulee treeneistä kotiin.

Perjantaina taas teen töitä videoyhteyksillä. Suits me.

Mitä teet Oslossa iltaisin?
Kuvittelin alkuun että treenaisin hulluna, verkostoituisin ja kävisin illallisilla. Totuus on, että oon usein tiistaisin aika puhki, koska päivälle kertyy pituutta kun herään kuuden aikaan ja töistä lähden Oslon kotiin kuuden kieppeillä (joka on seitsemän Suomen aikaa). Koska en ole ainakaan vielä jaksanut kokkailla, niin syön mun suosikki thai-ravintolassa Blue Elephantissa kanasalaatin. Liian harvoin sen jälkeen olen jaksanut lähteä lenkille. Useimmiten kaadun sänkyyn kirjan kanssa. Nyt kun mulla on oma vuokra-asunto siellä, niin toivon että arki tasaantuu ja saisin verkostoja myös Oslosta, keskiviikkoisin voisin yrittää mahduttaa jotain sosiaalista kalenteriin. Nyt olen keskiviikkoisin sitonut lenkkarinnauhat kiinni ja tutustunut Osloon juosten. Bygdøyn saari on mahtava! Samoin oon käynyt vetämässä mäkivetoja Kuninkaanlinnan puistossa. Torstaisin sitten lähdenkin suoraan toimistolta lentokentälle ja kohti Suomea.

Miten norjalainen työelämä eroaa suomalaisesta?
Norjalaiset on ihania! Jotenkin tosi positiivisia. Kaikki on toivottaneet mut avosylin tervetulleiksi. Muuten aika samanlaista se on. Ehkä johtaminen Norjassa vaatii enemmän keskusteluja päätöksen saamiseksi ja jengin sitouttamiseksi. Ja sehän sujuu loistavasti tällä mun auttavalla norjalla..

Johtaminen ja tuloksen tekeminen on kuitenkin ihan samanlaista kaikkialla. Tavoitteet pöytään, niihin toimenpiteet ja seuranta, niin aika pitkälle pääsee.

Uteliaalla, avoimella ja positiivisella asenteella pääsee myös hyvin vauhtiin.

Niin, miten kielen kanssa?
Varmasti Norjassa pärjää myös englannilla, mutta koin itse etten voi olla norjalaisessa firmassa töissä norjalaisten kanssa, jos en opettele kieltä. Enkä myöskään halunnut isoleerata itseäni sellaiseksi, jolle pitää ainoana puhua englantia. Niinpä heittäydyin puhumaan alusta alkaen ruotsia ja kollegat puhuu mulle norjaa. Alkuun tuntui etten ymmärrä kuin ehkä 60% mitä ne puhui, mutta nyt parin kuukauden jälkeen sujuu ehdottomasti paremmin ja olen itsekin oppinut muutamia norjankielisiä sanoja. Lisäksi käyn norjan kurssilla, toivottavasti pian puhun sujuvasti norjaa!

Mikä on yllättänyt syksyn aikana?
No ehkä se, että sain hirveästi itseluottamusta kun huomasin että pärjään toisessa maassa ja se että asiat kyllä järjestyy. Oppi varmaan on että uusille mahdollisuuksille kannattaa sanoa kyllä ja katsoa mitä tulee. Jos tämä kuvio ei jatkossa toimi, niin maitojunalla pääsee aina takaisin kotiin! Vaikkei mulla ole aikomusta hypätä sen kyytiin…

Iloisin ja mulle kuitenkin kaikkein tärkein asia on se että meidän perheelle tämä ratkaisu on toiminut. Toki tiistain, keskiviikon ja torstain arkea pyörittää mun mies mun vanhempien avustuksella. Mulla on kyllä Oslossa kova ikävä poikaa, torstai-iltaisin on ihana tulla kotiin. Oon rauhoittanut muut menot koti-Suomessa täysin ja yritän etten lähtisi juuri mihinkään ylimääräiseen niinä päivinä kun olen Suomessa. Koti-iltoja sohvalla, perheen yhteisiä pyörälenkkejä ja futista. Sellaisia meidän viikonloput nyt on. Tai no, sellaisia ne on ollut aina. Nyt vaan ne tuntuu tosi paljon ihanimmilta.

IMG_2522.JPG