Terveisiä Krakovasta

Toisen maailmansodan aikainen historia on aina kiinnostanut mua. Tartuin Finnairin kesähintatarjoukseen ja lennettiin aamulla mun äidin kanssa Krakovaan. 

  Olin löytänyt hotellin TripAdvisorista, ensivaikutelmaltaan tää Metropolitan Boutique Hotel on kiva. Toivottavasti huomenna paistaa aurinko että päästäisi paistattelemaan päivää hotellin patiolle. 

Yllätys, yllätys, matkanjärjestäjän valmistautuminen  matkaan jäi vaillinaiseksi, mutta hotellilta hypättiin golfautoon joka ajelutti meitä kolme tuntia Krakovan kaduilla. Alkuun tutustuimme kirkkoihin ja synagogiin.   

   
     Juutalaiskortteleihin palasimme myöhäiselle lounaalle ja bongasimme kivannäköisiä ravintoloita tulevia iltoja varten. 

    

  

   
 

Krakovan getossa käyminen nostatti tunteet pintaan. Olin valmistautunut matkaan katsomalla Schindlerin listan. Kiertoajelumme pysähtyessä geton keskusaukiolle, nieleskelin pala kurkussa, kun mietin ihmiskohtaloita jotka lähtivät täältä viimeiselle matkalleen. 

  

  
Viimeisenä pysähdyspaikkana oli Schindlerin tehdas, joka on hiljattain muutettu museoksi. Saavuimme museolle sen verran myöhään, ettemme kerenneet kierrokselle. Se jää keskiviikolle. 

   
   

Ja saa nähdä, jaksanko tehdä blogi-comebackiä, kuvat vielä on helppo postata, mutta haluaisin kirjoittaa enemmän, mutta se tuntuu työläältä. En siis lupaa mitään, toivottavasti kuullaan pian! Puss! 

Powerpointit hiiteen. Kuka uskaltaa?

Finnkampen Norjassa

Terveisiä Oslosta. Aloitin TeliaSonera Norwayn kaupallisena johtajana kesälomilta palattuani. Muutamia havaintoja olen jäänyt pohtimaan ja puntaroinut, missä me suomalaiset olemme hyviä ja missä taas voisimme oppia norjalaisilta.

Norjalaisilla tuntuu olevan ehdottomasti parempi ote markkinaan: mitä kilpailijat tekevät, miksi ja miten omalla kaupallisella koneistolla siihen vastataan. Piste norjalaisille.

Suomessa taas olemme suvereenejä johtamaan markkinoinnin prosessia, kaupallista suunnittelua kokonaisuutena ja nakuttelemaan suunnitelmamme prosessin mukaisesti. Tilanne 1-1.

Konsepteissa ja niiden kaupallisestamisessa veikkaan että sekä suomalaiset että norjalaiset jäävät ruotsalaisista jälkeen. Katse siis Suomesta länteen, Norjasta itään. Heja Sverige!

Markkinoinnin mittaamisessa ja tuloksellisuudessa koen että me korviamme myöten velkaantuneet suomalaiset joudumme tarkemmin puntaroimaan minne me vähäiset euromme laitamme poikimaan. ROMI-mittareissa piste suomalaisille. 2-1.

Automaation saralla haparoivia ensiaskeleita on otettu. Tasapeli. Edelleen 2-1.

Asiakastarpeiden tunnistamisessa, segmenttipohjaisessa analytiikassa ja NPS-johtamisessa aloitimme matkan Suomessa aikaisemmin ja pontevammin. Suomalaisella sisulla pärjää, pois alta risut ja männynkävyt, johtamalla alkaa tulla tulosta ja muutoksia. Suomi 3. Norja 1.

Sosiaalisen median mittelöissä vanhat kollegat ovat tervetulleita kertomaan miten tämä hoituu. Soneran some-partio on kova juttu. 4-1. Jalkapallo-ottelussa voisi sanoa että tässä kohtaa peli olisi pelattu.

Mutta ei ole. Norjalaisilla on käsittämätön asenne. Nopeita päätöksiä. Positiivisuutta. Can do -asennetta. Voitontahtoa! Tiukkaa analyysiä. Ei boardeja, ei komiteoita, ei byrokratiaa. Gotta love this! 4-2. Tekisi mieli antaa tästä lisäpiste norjalaisille, koska asenteella pääsee pitkälle.

Tarjoaman kehittämisessä norjalaiset ovat markkinatuntumansa ansiosta paremmin hereillä mihin suuntaan maailma menee. Ketterällä asenteella muutokset implementoidaan käden käänteessä. 4-3. Tiukille menee. Mutta kyllä Suomi ja rakkaus isänmaata kohtaan ansaitsevat tässä kohtaa voiton. Ai niin, se norjalaisten asennepiste 4-4. Tuliaisena Suomeen toisin täältä pari öljytynnyrillistä voitontahtoista asennetta.

IMG_2784.JPG
P.S. Testasin tällä postauksella LinkedIniä. Toimii! Kannattaa siis hyödyntää sitä yhtenä kanavana jos haluaa vaikuttaa!

Supertyttötreeni oslolaiseen tapaan

Onneksi mulla alkaa kehittyä täällä rutiineja! Tiistaisin kun tuun, on juoksupäivä. Lyhyt, kevyt ja köpöttely, näillä vois kuvata mun matkapäivän juoksua. Keskiviikkoisin oon täynnä virtaa ja nyt olen käynyt kahteen otteeseen Barry’s Bootcamp -treeneissä.

IMG_3068.JPG
Barry’s Bootcamp on omien sanojensa mukaan World’s best workout. Ja se on mahtava treeni: tunnin aikana on käytännössä 30min intervallitreeni juoksumatolla ja 30min lihaskuntoa painoilla, palloilla ja kuminauhoilla.

IMG_3064.JPG

IMG_3060.JPG

IMG_3062.JPG
Treenin jälkeen Fuel Bar tekee ehkä kaupungin parhaat post-workout-proteiinipirtelöt. Sen kun tilaa ennen tuntia, niin se odottaa tiskillä heti tunnin jälkeen.

IMG_3075.JPG

IMG_3066.JPG

IMG_3151.JPG
Tällä menolla pääsee takaisin supertyttömoodiin myös Oslossa. Vain ystävät puuttuu.

12 tiukkaa

1. Luen päivittäin Helsingin Sanomat (aamulla paperisena, päivän mittaan appsin kautta), Kauppalehti, Dagens Næringsliv ja Ilta-Sanomat
2. Katson Downton Abbey, Tervetuloa Ruotsiin, Mammona, Posse
3. Kuuntelen Spotify, autossa renkutan taukoamatta kanavalta toiselle hyvän musiikin perässä
4. Lempikirja Stieg Larssonin trilogia, Jonas Gardellin trilogia ja Ken Folletin Vuosisata-trilogia.
5. Suosikkinettisivusto LinkedIn, Instagram, tosi huono käymään missään portaaleissa.
6. Liikun kävellen, ratikalla, metrolla, autolla ja lentokoneella, ja tietenkin myös juosten.
7. Mikä minusta piti tulla 12-vuotiaana Huippuratsastaja tai lääkäri
8. Pelkään Pimeää, hämähäkkejä ja muita ötököitä ja rottia
9. Uskon Parempaan huomiseen.
10. Olen hyvä Saamaan asioita käyntiin ja ideoimaan uusia juttuja.
11. Olen huono Kotitöissä ja ruuanlaitossa. Ajanhallinnassa.
12. En voi sietää Hitautta, epäreiluutta ja kiusaamista

IMG_2983.JPG

Kolmekymmentä mahtavinta tunnetta!

Elämässä on ihania asioita.
1. Tulla kotiin ja vaihtaa työvaatteet verkkareihin.
2. Vuoden ensimmäinen glögilasillinen.
3. Kevään ensimmäinen terassilounas.
4. Joku joka rapsuttaa selkää juuri sieltä mistä kutittaa.
5. Katsoa Downton Abbeytä ja tietää että seuraavalla viikolla tulee taas uusi jakso.
6. Saada joku nauramaan.
7. Tulla uitettuna koirana juoksulenkiltä ja päästä valmiiseen ruokapöytään kuuman suihkun kautta.
8. Oppia sanomaan “kyllä” uusiin mahdollisuuksiin.
9. Mennä sänkyyn puhtaisiin, mankeloituihin lakanoihin.
10. Katsoa kollegaa palaverissa ja tietää että toinen miettii myös “WTF”.
11. Löytää kaapista tai laukunpohjalta karkkia.
12. Nukahtaa oma kulta kainalossa.
13. Istua alas eikä tarvitse tehdä mitään koska kaikki tärkeimmät on jo tehty.
14. Saada “to do”- lista tehdyksi.
15. Saada kohteliaisuus huonon päivän piristykseksi.
16. Löytää täydellisen pikkujoulumekon.
17. Herätä kahvin tuoksuun.
18. Keretä lentokoneeseen vaikka kuvitteli myöhästyvänsä.
19. Paijata koiran- tai kissanpentuja.
20. Riisua korkokengät joissa on tanssinut koko illan.
21. Sytyttää kynttilät ja juoda lasi viiniä.
22. Kun joku todella kuuntelee. Ja ymmärtää.
23. Mennä ajoissa nukkumaan.
24. Tulla maaliin juoksukisassa tietäen että on ylittänyt itsensä.
25. Kävellä käsi kädessä oman rakkaan kanssa kouluun.
26. Halaus, juuri silloin kun sitä eniten tarvitsee.
27. Odottaa tulevaa lomaa.
28. Tietää että edessä on viikonloppu ilman mitään sovittuja menoja.
29. Syödä taivaallinen jälkiruoka ja tietää että sen voi syödä seuraavaan päivänä uudelleen.
30. Löytää uuden lempikirjailijan jonka koko tuotanto on lukematta.

IMG_2787.PNG

IMG_2641.PNG

IMG_2550.PNG

IMG_2524.PNG

IMG_2529.PNG

IMG_2530.PNG

IMG_2533.PNG

IMG_2531.PNG

IMG_2412.PNG

Juokse, Tanja, juokse

Mun juokseminen on tässä elämäntilanteessa nyt sellaisessa moodissa, että juoksen koska se on musta siistiä, nautin siitä onnellisuuden tunteesta mitä juokseminen mun päässä saa aikaan ja oon laittanut hetkeksi hyllylle tavoitteiden perässä juoksemisen.

Toisaalta, tällä lailla treenaten, huomaan että nautin luonnosta enemmän. Vuodenaikojen vaihtelut on mahtavia! Viikko sitten juoksin pojan pyöräillessä mukana pitkän lenkin ja mitkä upeat syksyn värit Hietaniemessä oli. Menneenä viikonloppuna uhmasin vesisadetta ja juoksin sateessa nauttien reilun kympin lenkin. Vaikka oli pirun vaikea saada itsensä liikkeelle, niin se tunne on ainutlaatuinen kun juoksee sateen piiskatessa kasvoja vasten ja pääsee kotiin lämpimään suihkuun.

Tämän viikon sunnuntaina menen juoksemaan vuoden kolmannen puolikkaan Suomenlinnan puolimaratonille. Siellä juostaan kolme kierrosta ympäri saarta mielettömän kauniissa ympäristössä.

IMG_2515-2.JPG

IMG_2514.JPG