Fitness-mallin munakokkelia

FitFood-ohjelma starttasi! Kuten täällä kerroin, olen mukana Sis.Delin Fit.Food -ohjelmassa. Tulevien päivien aikana aion nauttia ravitsevia ja aineenvaihduntaa kiihdyttäviä ruokia, joita mun kroppa osaa paremmin käyttää energiaksi eikä jätä jenkkakahvoja uumalle. Juuri mitä tarvitsen!

Yritän tällä ohjelmalla juurruttaa arkeeni säännöllisen ruokailurytmin (jota olen toki aiemmin harjoitellut) ja haen vinkkejä millaisilla ruuilla saan energiaa ja hyvää oloa. Haluaisin löytää sellaisia ruokia jotka sopivat koko perheen ruuiksi eikä mitään sellaista että “äiti se tässä taas syö niitä ituja”-meininkiä.

20131030-155519.jpg
Eilen illalla kotiini kuljetettiin tällainen laatikko. Tein nopean sorttauksen pienille pussailen ja aterialaatikoille enkä jaksanut suuremmin miettiä miten aamulla starttaan. Downton Abbey (ja viimeinen ehtoollinen, Makuunin karkkipussi) houkutti enemmän…

20131030-155825.jpg
Aamulla levitin ohjelman lukujärjestyksen Hesarin viereen ja aloitin aamun sitruunavedellä jonne sekoitettiin MSM-jauhetta ja glutamiinijauhetta. Ne puhdistaa elimistöä ja parantaa suorituskykyä. Samalla huljautin kurkusta alas spiruliinatabletit.

20131030-160039.jpg
Ja aamupalana oli fitness-mallin munakokkelia 😂😂😂. Munakkaan eivät todellakaan kuulu mun suosikkiruokiin, mutta pitkin hampain söin mitä tarjolla oli.
Lounas oli todella herkullinen, mango-lohisalaattia!

20131030-160612.jpg

Mielenkiintoinen kokeilu edessä ja minä neiti nirsona joudun varmasti kokeilemaan sellaisia ruokia mitä en normaalisti söisi, mutta toivotaan että tästä nousisi sellaisia vinkkejä joita voi hyödyntää normaalissa arjessa. Nyt iltapäivän välipalan, valkuaisomeletin ja maissikvinoafritterin, pariin!

Vain pari viikkoa niin sit mulla on virtaviivainen fitness-vartalo

Ainakin vedän all in! Heidin kanssa elokuussa aloitettu ravinto-ohjaus on auttanut ja senttejä on kadonnut vyötäröltä, reisistä ja lantiolta. Edelleenkin mulla on vaikeuksia sokerin kanssa. Heti kun vähän väsyttää, on stressiä tai ateriarytmi ei pysy säännöllisenä, niin tämä tyttö laukkaa Makuuniin ja kahmii pussiin kilokaupalla karkkia. Heidiltä olen saanut loistavia vinkkejä välipaloihin, aterioiden rytmitykseen mutta myöskin armollisuuteen itseäni kohtaan. Silloin kun on liian monta rautaa tulessa niin ei vaan voi onnistua joka asiassa. Ehkä tämä on se isoin juttu mitä projektista Heidin kanssa jäi käteen. Laihduttaminen ei ole mikään hetken dietti, vaan loppuelämän kattava elämäntapojen muutos. Hiljaa hyvä tulee ja olen tyytyväinen jos mietin missä olen nyt kun palautan mieleeni sen mistä pari vuotta sitten lähdin.

Loppuvuoden kirinä päätin ilmoittautua Sis. Delin (mun kantakahvilan!) Fitfood -ohjelmaan. Olen joskus kokeillut Sis.Delin detox-ohjelmaa ja nautin tuloksista ja fiiliksestä joita ohjelmalla sain. Ensi viikolla käynnistyvä Fitfood ohjelma perustuu Hanna Skytän Fuelfood – Syö kroppasi kiinteäksi -kirjaan. Reilun viikon mittaisen ohjelman aikana kaikki ruoka ja juoma tulee Sis.Delistä, ja mikä näppärää, suoraan kotiin toimitettuna. Ohjelman hinta aluksi hirvitti, mutta sitten laskin mitä maksan töissä lounaista päivässä ja maksaahan se mun ruoka täällä kotonakin.

Lue täältä mistä ohjelmassa on kyse: Fitfood -ohjelma.

20131023-215404.jpg

Tällä ohjelmalla mä sulatan jenkkakahvat ja opettelen lisää terveellisemmästä, urheilulliseen elämäntyyliin sopivasta ruokavaliosta. Ohjelman ruuat on räätälöity liikkuvaan menoon.

20131023-215552.jpg

Näin ohjelmaa luonnehditaan Sis.Delin sivuilla:
FitFood on polttoainetta keholle. Ruokaa, jonka keho osaa käyttää energiaksi eikä jätä jenkkakahvoiksi uumalle. Kiinteytysruoka soveltuu niin kevyelle liikkujalle kuin kehonkulttuurin konkarillekin ja se tuo fitness-ruokaopit ensimmäistä kertaa jokaisen hyödynnettäviksi.
 Laajasta ateriatarjonnasta löydät herkullliset ja ravitsevat lämpimät ruoat sekä suomalaisella superfoodilla voimistetut pirtelöt, proteiinipuurot, -pannukakut ja –patukat. Ilman lisä- ja säilöntäaineita. Herkut ovat gluteenittomia ja sokerittomia.

Meillä on tulossa supertyttöjen pikkujoulut marraskuun puolivälissä. Siihen mennessä mä aion skarpata syömisen kanssa (=ei Makuuniin!!) jotta mun punainen Herve Legerin voi vetäistä päälle.

20131023-215208.jpg

Käy katsomassa täältä mitä ohjelma pitää sisällään, vielä on muutama päivä aikaa ilmoittautua mukaan!

Viikin viitosella nuori juoksija onnellisena maaliin!

Kävin elokuussa kertaalleen juoksemassa Viikin viitosen. Viiden kilometrin juoksukisa Viikin maisemissa houkutti viikonloppuna ja sain houkuteltua tällä kertaa mukaan myös seitsemänvuotiaan. Ja ei, ei tämä yksi nuori mies todellakaan lähtenyt innolla mukaan, vaan epäili jaksaako hän juosta koko matkan ja muutenkin ajatus tuntui vähän oudolta elaluokkalaisesta lauantaina aamiaispöydässä. Pientä rohkaisua ja lenkkarit jalkaan ja matkaan.
Ajoimme koko perhe Viikkiin, missä treffattiin mun ystävä Henrika.

20131020-222020.jpg
Kisan vapaaehtoinen osallistumismaksu maksetaan auton takaluukkuun, samalla lähtöluetteloon raapustetaan oma nimi.

Ja kylmässä säässä olis varmaan kannattanut lämmitellä, mutta siitä me lähdettiin matkaan ja mä yritin pysytellä vauhdissa mukana. Reitin varrella törmäsin myös toiseen tuttuun Ninaan.

20131020-222217.jpg

20131020-222310.jpg

20131020-222407.jpg
Mä juoksin reitin Henrikan imussa ja sain nipistettyä elokuun ajastani minuutin. Maaliin päästyäni käännyin takaisin katsomaan milloin mun pojat tulevat maaliin.

20131020-222715.jpg

20131020-222726.jpg

20131020-222748.jpg
Ja vastaan juoksi iloinen ja reipas seitsemänvuotias! Joka veti viimeisellä puolella kilometrillä sellaisen loppukirin etten meinannut vauhdissa pysyä. Aika huikeaa, koska me ei olla ikinä käyty yhdessä juoksemassa mutta näemmä se että touhuaa pihalla, pelaa jalkapalloa, pyöräilee ja kävelee paljon, auttaa siinä että juoksu maistuu. Innokas juoksija suunnitteli jo seuraavan kerran juoksevansa seitsemän kilometriä ja sitten kymmenen kilometriä. Suosittelen kaikille, juoksutapahtumat sopivat mainiosti koko perheen yhteisiksi tapahtumaksi. Vitsit on upeaa miten se että onnistuu ylittämään itsensä, nostaa itseluottamusta ja antaa tsemppiä. Vikassa kuvassa voittajan elkein tuuletukset! Hyvä me!

20131020-223137.jpg

20131020-223153.jpg

20131020-223402.jpg
Viikissä juostaan vielä marraskuun alussa. Facebookissa lisätietoja.
Osa kuvista lainattu Viikin Viitosen sivuilta.

Tällaisen tilauksen tekisin nike.comiin

20131020-142346.jpg
1. Pitkähihainen toppi
2. Mahtavin juoksutakki. Pakko saada.
3. Treenitoppi
4. Ja mä luulin etten hurahda värikkäisiin juoksutrikoisiin
5. Flyknit Freet. Ja ei, Suomessa ei oo näistäkään mun kokoa.
6. Ja ton juoksutakin pikkusisko: juoksuliivi!
7. Ja vielä toppi!

Ja surullista mutta totta. Tätä postausta ei ole toteutettu yhteistyössä Niken kanssa 😊😃😂…

Pyörähdys Stockmannilla

Pyörähdettiin koko perhe Stockmannilla lauantaina. Ostoslistalla oli hoitoaine sekä synttärilahja mun äidille. Samalla huomasin että Bobbi Brownin kosmetiikkaa saa nyt Suomesta! Stockmannilta!

20131020-111605.jpg
Ja samalla varasin Marellan osastolta yhden villamekon jota käyn ensi viikolla mallailemassa olisiko siitä hyväksi talvimekoksi töihin. Lauantai jatkui meillä tosi mukavissa merkeissä. Mun äiti täytti vuosia ja käytiin syömässä sen kunniaksi. Ja illallisen jälkeen meidän auto ei kaartanut kotipihaan vaan syysloman merkeissä yövyttiin yksi yö hotelli Havenissa.

Horse Show Areenalla

Perjantaina pääsin Hartwall Areenalle seuraamaan Soneran sponsoroimaa Sonera Trophy -luokkaa Horse Show’hun. Mä ratsastin nuoruudessani innoissani ja lähinnä joka vuotista HIHS:iä ja Areenaa taisin päästä kun kerran olin valittuna nuorten ratsastajien joukossa sinne, mutta sitten mun hevoselle Robinille tuli jalkaan tai oliko se selkään jotain. Perjantaina pääsin kuitenkin Areenalle, en ratsastamaan, vaan ojentamaan Sonera Trophyn voittajalle Scott Brashille palkinnoksi kukat sekä Samsung Galaxy Tab kolmosen. Kivasti muuten upposi korot tuohon areenan hiekkaan…

20131020-105759.jpg
Areenalla treffasin illan aikana monia tuttuja, vaikka aika kuluikin liian nopeasti enkä edes Essin, Eevan ja Henrikan kanssa kerennyt kauheasti vaihtamaan kuulumisia. Työvelvoitteet ensin: haastattelin Soneran ständillä luokkavoittajaa Brashiä sekä parasta suomalaisratsastajaa Kaarlo Kovacsia. Kuulemma toi ständillä ollut mahdollisuus kuvauttaa itsensä kypärä päässä ihan kuin olisi radalla oli todella suosittu! Jos saan editoitua mun videoista jotain järkevää, niin ne saattaa tulla Soneran Facebook -sivulle… Voi olla että sönkötän siellä jotain ihan hassua, niin silloin ne ei kyllä päädy sinne.

20131020-105857.jpg

Syyslomalainen

Ekaluokkalainen on syyslomalla. Mies ja minä säästellään lomapäiviä talviloman yhteyteen, joten isovanhemmat auttoivat näiden kolmen lomapäivän aikana.

Yhtenä aamuna pääsimme pelaamaan jalkapalloa Sonera Stadiumille. Mä en muista että olisin ikinä aikaisemmin pelannut! Pelattiinkohan koulun liikuntatunneilla futista mun nuoruudessa? Mä en ainakaan muista että olis pelattu.

20131019-094136.jpg

Ja on tässä meidän kotipihallakin tapahtunut edistystä. Pihalle tuli viime viikolla keinut!

20131019-094327.jpg

Mulla on ihan kauhea matkakuume! Heti kun aamut ja illat pimenee ja sää kylmenee, niin mä kaipaan niin aurinkoa ja lämpöä. Haaveiltiin joulusta jossain. Nopea lentohintojen tsekkaus: no go. Triplahinnat jos lähtis jouluksi ja uudeksivuodeksi. Täytyy kehitellä jotain!

Joensuu calling…

20131014-114838.jpg
Tänään se tapahtuu. Nimittäin mun ensimmäinen matka luennolle Joensuuhun. Uusille lukijoille tiedoksi, hairahduin jotenkin opiskelemaan energiaoikeutta Itä-Suomen yliopistoon ja nyt on alettava pitkin hampain opiskelemaan… Istun parhaillaan junassa kohti Joensuuta ja teen töitä, meneehän se etäpäivä näinkin. Illalla luennot, samoin vielä huomenna aamupäivästä.

Ja ajatuskin ahdistaa, mulla on nimittäin rästissä kahden Helsingissä pidetyn kurssin esseiden kirjoittaminen ja tästä pitää varmaan kirjoittaa omansa. Ja keväällä missaamani tentit pitäisi tenttiä jossain kohtaa.