Vinkit onnistuneeseen lomaan Åressa

Ihastuimme Åreen! Koko kylän tunnelma teki meihin vaikutuksen. Rinteitä riitti aloittelijoille että kokeneille laskijoille. Mulla ei juurikaan ole kokemusta Lapin laskettelukohteista, jos muutamaa työmatkaa Rukalle ja Leville ei lasketa. Silti musta Åressa oli ihanaa ettei rinteissä pauhannut musiikki ja moottorikelkalla ajelut oli aivan satunnaisia. Tuntui että olisi ihan luonnonrauhassa, mikä lienee tunturiin menemisen tarkoituskin. 

Åren ravintolatarjonta pesee monen kaupungin ravintolat. Me syötiin fantastisia ruokia ja ruotsalaiseen tyyliin rinneravintolatkaan eivät olleet mitään ABC-tyylisiä linjastoja, vaan hovimestari ohjasi pöytäliinoin katettuihin pöytiin. 

Meidän hotelli, Copperhill Mountain Lodge, oli napakymppi. Joku ehkä muistaa hotellin saaneen mainetta prinsessa Madeleinen pettäjä-Jonaksen rikospaikkana, mutta siitä viis. Hotelli on Pohjolan ainoa tunturidesignhotelli. Täällä luonto j design yhdistyy.  Juttelin hetken ennen lähtöä hotellissa työskentelevän Ulrikan kanssa, joka kertoi että heille tärkeintä on ruokkia asiakkaiden kaikkia aisteja. Hotelli kokee onnistuneensa kun asiakkaat palaavat päivän ulkoilun jälkeen hotellin spahan posket punaisina. Hotelli pyrkii rullaamaan asiakkailleen punaisen maton, jota pitkin jokainen vieras pääsee luontoon. On se sitten laskettelua, hiihtoa, polkujuoksua, patikointia tai pyöräilyä. 

Hotellista olikin helppo lähteä ski in-ski out- mentaliteetilla valloittamaan Åren rinteitä. 

1. Varaa lennot ajoissa. Tällä hetkellä mikään lentoyhtiö ei lennä suoraan Helsingistä Östersundiin, mutta Tukholman kautta pääsee SAS:lla. Tai sitten auto laivaan ja ajaen Åreen! 

2. Kivoja majoitusvaihtoehtoja löytyy! Kuitenkin Pohjoismaiden ainoa tunturidesignhotelli Copperhill Mountain Lodgen lämminhenkinen tunnelma, sisustus ja konsepti osui ja upposi muhun. 

3. Åressa voi tehdä muutakin kuin talviurheilla! Talvifaneille rinteitä riittää lasketteluun, murtsikkaa voi hiihtää kilometrikaupalla ja Skistarin vuokraamosta olisi voinut vuokrata kamat sellaisella diilillä että saa rajatta käyttää lumikenkiä, laskettelusuksia ja murtsikkasuksia.  Syyskuussa on tarjolla Trail running-pakettia, innostuisiko joku lähtemään mun mukaan jos ne tekis sellaisen suomalaisille? Mä oon ainakin heti kassi pakattuna lähdössä! 

4. Nauti ravintoloista! Oli ainutkertaista kun rinneravintolat eivät olleet abc:mäisiä linjastoja, vaan hovimestari ohjasi pöytään jossa pöytäliinoin katettu paikka odotti. Boostamons Fjällgårdissa kiistatta Åren (ja ehkä koko maailman) parasta poroa ja Hummelstuganissa loistava tunnelma. Afterski-vinkkejä multa ei valitettavasti löydy. 

   
    
    
  

  
    
   

Hiihtoloma Åressa #2

Lauantaiaamun valjetessa seurueemme hyppäsi taksiin ja siirtyi Copperhill Mountain Lodgeen. Tämä årelainen hotelli on valittu Tripadvisorin toimesta voittajaksi ja moni ystävistäni on viettänyt hiihtolomaa täällä ja kehunut paikkaa. 

   

 Itseäni arvelutti aiemmin tämän hotellin sijainti, sillä hotelli on Åren kylästä katsottuna ihan laitimmaisessa nurkassa. Huoli osoittautui turhaksi, sillä hotellin alakerrassa oli suksivuokraamo, josta saimme hetimiten kamat allemme, suksiliput ladattua sekä laskettelimme sujuvasti kohti Åren rinteitä. Myös paluu hotellille toiselta puolelta Årea onnistuu mainosti, hissillä pääsee ovelta rinteeseen ja takaisin! Ainut miinus on, että täällä hissit laitetaan kiinni jo kello 16.30 joten laskupäivä jäi vähän vajaaksi. Tai me ainakin oltaisi viihdytty rinteessä pidempään. 

   
 
Meillä oli hotellilta varattu puolihoito, joten illalla totaalisen väsyneinä raahauduimme alakertaan Chamonix-teemaiselle illalliselle. 

   
   

Hiihtoloma Åressa #1

Mun nelkytveejuhlinta ei meinaa loppua ei sitten millään. Onneksi loppusuora häämöttää. Halusin lahjaksi kokemuksia, matkoja ja yhteistä aikaa perheen ja ystävien kanssa. Niitä olen saanut ja niistä olen niin onnellinen, että näillä muistoilla mennään iloisena ja onnellisena monta vuotta.
Tulimme perheen kanssa perjantaina Åreen. Tämä matka oli lahja mieheltä ja pojalta mulle. Ilman säätöä ja aikatauluveivauksia ei kuitenkaan onnistuttu pääsemään matkaan. Mulla piti olla keskiviikkona työmatka Tukholmaan ja meillä oli järjestelyt hoidettu siten että oltais lauantaina lennetty Tukholman kautta Östersundiin. Keskiviikon työsessio siirtyi perjantaille, niin säädettiinkin kokorahanedestä ja saimme itsemme jo perjantai-iltana Östersundin lentokentälle ja sieltä Åreen. Harmiksemme ruotsalaisten pääsiäisloman takia Åresta löytyi kaikista hotellivaraussaiteilta, airbnb:stä ja kavereilta kyseltynä vain yksi ainut majapaikka ihan riistohintaan. Sinne kuitenkin suuntasimme silmät ristissä myöhään perjantai-iltana. Ja toinen kokeneen matkaajan vinkki: kandeis varata lennot hyvissä ajoin niin säästäisi pitkän pennin… 

Boostamons Fjällgård (siis pe-la yön Åren ainut vapaa hotellihuone!) osoittautui ihan mahtavaksi: lumikissa haki meidät tieltä pilkkopimeässä Åren yössä ja kuljetti meidät laukkuinemme vuorenrinnettä ylös. 

   
 
Väsyneinä ja nälkäisinä hyökkäsimme Boostamoonsin ravintolaan. Eikä olla ehkä ikinä eläessäni syöty yhtä hyvää ruokaa! Poron innerlår oli taivaallista! Yön nukuimme pienessä tuvassa ja aamulla valloittamaan tunturia ja siirtyminen meidän alkuperäisen suunnitelman hotelliin. 

   
    
 

Viikon treenit pulkassa

Hauskaa perjantaita, folks. Istun koneessa matkalla Tukholmaan ja fiilistelen viikon hyvin menneitä treenejä ja sitä että kevät on täällä!  Iltaisin on ihana ulkoilla: valoa riittää kahdeksaan, linnut laulaa ja ilmassa on selvä lupaus keväästä. 

Oon treenannut tällä viikolla vähän ehkä hölmösti treenit pankkiin, koska viikonloppu vietetään perheen kanssa lasketellen. Siitä lisää tuonnempana. 

Ma: redcord Corella

Ti: kevyt 45min

Ke: kevyen viikon pitkis 13km

To: vk-treeni 5×1000 vedot

Pe: lepo

Vaikea sanoa tuleeko tällä nyt tuloksia, mutta näillä mennään!  Tavoitteena nimittäin on saada joka viikko kolme treeniä juosten (pk-lenkki, vk-lenkki ja sitten jonkinmoinen pitkis) ja kaksi kertaa lihaskuntoa. Ainakin toisen näistä teen Corella, vanhan tutun treeniporukan kanssa ja toisen siellä tai vaikka kotona. 

  
  
 

Lottovoitto

Tässä kun innostuin taas, ainakin hetkellisesti, bloggaamaan, niin joku saattaa näiden juoksuhehkutusten keskellä miettiä, että käyköhän se rouva Piha missään töissä. Mitä kävi Norjalle? No osoittautui äärimmäisen opettavaiseksi johtamiskokemukseksi heittäytyä Osloon kaupalliseksi johtajaksi ja vetää isohkoa norjalaista tiimiä esimiesalaisilla höystettynä. Mun työkieli oli norja ja näin hieman perspektiiviä saaneena, en ehkä tajua että sinne mä vaan menin ja aloin sönköttämään ja kuuntelemaan norjaksi. Kahdenkeskeiset keskustelut olivat helppoja, johtoryhmän väittelyt ja syvällisemmät keskustelut tosi vaikeita. Vaikka tulin samasta konsernista, samalta toimialalta, niin  yllätyin miten eri tavalla asioita tehdään, miten erilainen kulttuuri vallitsee kahden Pohjoismaan välillä ja miten erilainen markkinatilanne vaikuttaa toimintamalleihin. Näistä selvisin. Vaikeinta ja raastavinta oli hypätä Finnairin aamukoneeseen maanantai- tai tiistaiaamuna, yöpyä yksin kalliissa yksiössä Frognerissa ja palata kotiin torstaina tai perjantaina. Mun sydän särkyi, niin paljon jouduin olemaan poissa pienen, silloin tokaluokkalaisen, poikani arjesta. Vuoden mä siellä sinnittelin kokonaisuutena, jonka jälkeen olin valmis palaamaan kotiin.  

  

Ja mikä lottovoitto osuikaan kohdalleni! Pääsin aloittamaan Fondialla vietettyäni ensin pitkän kesäloman. 

Mä oon kenties Suomen, ehkä jopa Euroopan ainoa Sales Booster! Kerron myöhemmin lisää, mitä mä teen, mitä tykkään Fondian fantastisesta, ainutlaatuisesta kulttuurista ja johtamismallista. Kaikki aikanaan. Muistan miten ekana päivänä perehdytyksessä muhun teki vaikutuksen myös Fondian kansainvälisyys: samaan aikaan perehdytyksessä oli Liis Virosta ja Jonas Ruotsista. Kirjoitin vuodenvaihteessa Fondian blogiin myös fiiliksiäni lakiosastokonseptistamme, jota voi rinta rottingilla esitellä missä päin maailmaa hyvänsä. 

Ja on sitä käytykin esittelemässä, Financial Times on palkinnut Fondian kymmenen vuoden aikana eniten lakialaa muuttaneena GameChanger- tekijänä!  

 

Joten, mun fiilikset näin reilu puolen vuoden kuherruskuukauden on ihan superpositiiviset. Ihan kuin olis saanut lottovoiton! En olisi ikinä uskonut, että töitä voi tehdä näin kivalla fiiliksellä, inspiroivassa porukassa, samalla tulosta tehden. Ajattelin kertoa tuonnempana vähän lisää, millaisiin asioihin olen kiinnittänyt töissä huomiota, jotka tekevät Fondiasta ainutlaatuisen. Nyt kuitenkin, mukavaa työviikkoa!  

 

Juoksumuotitoimittaja in action

Kuten ehkä noista aiemmista New York- postauksista ilmenee, niin mä oon ihan hulluna juoksuvaatteisiin! Ja mikä siisteintä, olen saanut jo useamman vuoden ajan kertoa Juoksija-lehden lukijoille kiinnostavien juoksijoiden vaatevalinnoista. Juoksija-lehden ammattitaitoinen toimitus pitää rimaa korkealla ja olen pyrkinyt pitämään Muotibongauksia-palstallani tason yhtä korkealla. Suosittelen haastateltavien ihmisten juoksumuotikysymyksiin lähtökohtaisesti sellaisia vaatteita tai tossuja, joista minulla itselläni tai sitten muilla Juoksijan toimittajilla on kokemusta.  

Uusimmassa numerossa oikeustieteilijä, Kööpenhaminan maratonille tähtäävä Anna Kuisma esittelee lempijuoksuasunsa. Vähänkö ihanat Lululemonin trikoot ja mahtavat valkoiset Adidaksen tossut! 

 
Anna kaipasi kevääksi vinkkejä juoksuliivin (ei siis rintsikoiden, vaan takki ilman hihoja- liivin) hankintaan. Esittelin Annalle kaksi vaihtoehtoa. Toisen Nikeltä, Aeroloft- untuvaliiviin jossa olen juossut jo parin, kolmen vuoden ajan. Liivin ainoa miinus on se että sen pesunkestävyys on heikko.  Mulla oli samasta sarjasta takki, jonka palautin Nikelle ja sain rahat takaisin. Liivi näyttää hyvältä ja se heijastaa, josta paljon plussaa.  Kaipaan itse takkiin ja liiviin enemmän taskuja, jotka tästä Niken mallista puuttuu.  Liivi on jäänyt kohtuu vähäiselle käytölle, koska en laita sitä muuta kun sellaisille lenkeille kun tiedän etten hikoile… 

 
Toinen vaihtoehto, jonka esittelin, on mun suosikkibrändi Lululemonilta. Tämä 5 Mile Vest on huippu! 

   

   

Pääsiäissunnuntaina riensin sunnuntaipitkikselle toiveikkaana kesäisimmistä keleistä. Sonnustauduin merinovillaiseen pitkähihaisen paitaan ja päälle puin tämän liivin. Lämpötila näytti vain muutamaa lämpöastetta ja viima oli melkoinen. Ehkä liivi antaa odottaa hieman lämpimimpiä kelejä, mutta plussaa tämä vaihtoehto saa istuvuudesta, useista taskuista sekä kivasta ulkonäöstä. Pesussa tämä ei ole mennyt miksikään. Lue uusimmasta Juoksijasta, kumpaan vaihtoehtoon Anna kallistui! Lehti löytyy Ärrän ja Akateemisen lehtihyllyistä. 

  

Ihanaa olla kotona

Me ollaan pääsiäinen kotona, mikä tuntuu ihan mahtavalta! Vaikka matkustaminen on mun elämän suola, niin kotona oleminen on ihan parasta. 

Käytiin pitkänäperjantaina koko perheen voimin ulkoilemassa: muut pyöräili, mä juoksin. Saatiin samalla kuvia keväisestä Helsingistä. Tänään uusi samanlainen sessio tiedossa, ei tiedä vaikka juostaisi ja pyöräiltäisi Talvipuutarhaan katsomaan pääsiäistunnelmaa. 

   
 
Juoksumuotitoimittaja oli sonnustautunut tälle lenkille 2XU:n heijastaviin Hyoptik-kompressiotrikoisiin ja Niken untuvaliiviin. Jalassa New Balancen Vazee Pace- tossut ja päässä NYC Half FINISHER-lippis. Kevään juoksukunnon varmistamiseksi alan seurata uuden Garmin 630- juoksukellon avulla mun sykkeitä ja mietin että kannattaisiko käydä laktaattitestissä sykerajojen selvittämiseksi? Oon träkännyt kaikki mun juoksut RunKeeperin avulla, oon tykännyt kun sinne on pystynyt itse tekemään myös vk-treenejä varten omat ohjelmat ja puhelin juttelee milloin veto alkaa ja loppuu. Nyt päätin ottaa Stravan kokeiluun. Neitsytmatka jäi vähän torsoksi, koska iPhone hyytyi (kuten ihan liian usein vähänkään viileämmässä kelissä!). 

  

United Airlines NYC Half

Päätin pari vuotta sitten, että jonain päivänä juoksen puolimaratonin Central Parkissa. Se päivä koitti eilen. 

 
Illalla vaatteet valmiiksi (jotka itseasiassa vaihdoin vielä kuvaussession jälkeen lämpimämpään vaatekertaan, sillä aamuksi oli luvattu vain muutamaa lämpöastetta) ja nukkumaan. Olin ajatellut juosta tässä Craftin keväisessä asussa, tästä kokonaisuudesta päälleni päätyi ainoastaan nuo uutuusalushousut. Suomi-tyttö maailmalla on aina ylpeä omasta kotimaastaan ja siksi peukut oli lakattu Suomen lipun väreihin. Reitillä muuten näkyi kaikkien muiden Pohjoismaiden lippuja kannustajien kädessä, Suomen lippuja ei New Yorkin kaduilla liehunut. 

  
Aamulla heräsimme jo klo 5 ja söin edellisenä iltana Le Pain Quotidienistä haetun chiapuuron, tuoremehun ja kahvin kera. 

  
Aamuhämärässä ja hampaat kalisten juoksimme ensin viemään laukut säilytykseen, jonka jälkeen kietoiduimme avaruusviittoihin pysyäksemme lämpiminä ennen turvatarkastuksen kautta lähtökarsinaan siirtymistä. Siellä reilu puolentunnin odottelu johti siihen että ekat kilometrit juostiin niin että kaikki paikat oli ihan syväjäässä. Mitenköhän jäässä oltaisi oltu ilman niitä avaruushuopia ja sellaista lämpöpussukkaa? Central Parkissa auringonnoustessa lämpötila kun taisi keikkua juuri nollan tietämillä… 

   
    
 
  
Matkaan päästiin ja juoksu tuntui kivalta, parasta kuitenkin oli reitti! Ekat kymmenen kilometriä juostiin Central Parkissa josta kirmasimme juoksijoita varten suljetulle Times Squarelle. Tämä hetki oli kyllä todella vaikuttava, tuntui että tässä sitä vaan juostaan ja otetaan Times Square haltuun! 

   
    
   
Mutta kuten jokainen vähänkään heikommassa kunnossa oleva juoksija tietää, puolikkaalla kilsat 17-21 ovat pirullisia. Askel on kaukana kevyestä ja siinä kohtaa mietityttää ettei ainakaan ikinä juokse puolikasta pidempää matkaa. Tässä irvistys Hudson Riverin osuudella, muutama kilsa ennen maalia. 

  
Mutta maaliintulo ja juoksun jälkeinen euforia on aina yhtä juhlaa! 

   
  
Aikaa voi alkaa parannella kotimaisissa tapahtumissa. Tänään kellot pysähtyivät 2:11 aikaan, mutta tämä nelikymppinen on onnellinen! Ja toisaalta tämän juhlavuoden humun jälkeen (tosiaan olemme viettäneet viikon Arabiemiraateissa 10v hääpäivän merkeissä ja juhlineet mun pyöreitä tässä nyt toista viikkoa) on ihanaa palata arkeen. Nyt täytyy taas alkaa säästämään seuraavia juhlajuttuja varten. Poika täyttää pian kymmenen ja äiti ja isä viettävät seitsemänkymppisiä syksyllä. Sitä ennen, huoh, ihana juoksu ihanan Henrikan kanssa takana ja maanantaina Finnairilla kotiin. 

Näihin Snapchat-kuviin, Snapchat-tunnelmiin on hyvä päättää fiilistely NYC Halfilta.

Juoksumuotitoimittaja

Mä en varmastikaan ikinä saa kyllikseni treenivaatteista! Rakastan juosta ja mikä sen siistimpää, kuin nauttia juoksusta luonnossa, hyvän musiikin ja toiminnallisesti hyvien plus hyvännäköisten vaatteiden kanssa. 

Tämän harrastuksen tiimoilta olen saanut jo muutaman vuoden ajan kirjoittaa juoksumuodista Suomen johtavaan juoksulehteen, Juoksijaan. Alkuun vähän eri formaatissa ja nykyisin haastattelen (ja kuvaan! Kuvaamisessa oon ihan pommi, vaikka nykyisin mulla kohtuu hyvä kamera Olympukselta. Pitäisi etsiä joku “valokuvaus for dummies”-kurssi…) kiinnostavia juoksijaprofiileja ja esittelen heidän juoksuvaatekaapin. 

Täällä New Yorkissa kierrettiin ekana päivänä kaikki, todellakin kaikki, sporttivaateliikkeet. Harmikseni NYC Halfin expo oli pettymys. Siellä oli myynnissä enimmäkseen geelejä, sukkia ja hanskoja. Vaaterintamalla oikeastaan vain 2XU oli esillä ja kelloista Garmin. Upeat noi raidalliset sukat! Ja hienoja 2xU 10v juhlatrikooita kivoissa kuoseissa. 

   
 
Muuten nyt kesän juoksumuodissa kuosilliset trikoot, melerattua kuosia olevat yläosat ja jopa mun makuun mauttoman, jäätävä hapsulliset trikoot ovat vahvasti esillä.

   
   
 
Yksi mun all time- suosikeistani, Lululemon, ei petä koskaan! Mä diggaan Lulun laadukkaista materiaaleista, kirkkaissa väreistä ja yhteisöllisyyttä rakentavasta brändistä. Kaunista mintunvihreää ja makeita keltaisen eri sävyjä näkyy kaupassa kuin kaupassa. Mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia mulle olivat Athleta (laatu ei vaan tuntunut kovin kummoiselta hintaan nähden), GapFit (aika kivoja ja edullisemmasta päästä, varsinkin kun saatiin ovella -40% ja -50% alennuskupongit) ja viimeisimpänä juuri tänä viikonloppuna sporttivaatemallistonsa launchannut Tory Sport. 

   
    
  
 Kenkäpuolella Lady FootLockerilla sisäänostaja on valovuoden edellä suomalaisretailia! Mä en kestä miten ihanista väreissä täältä löytyi Asicsia, New Balancea ja muita. Mulla haaveissa vielä käydä Nike Townissa testaamassa ne niiden Lunar Epic Flyknitit. Ja sit tarttisin jotkut valkoiset tossut jotka sopisi sekä juoksuun että työmatkakävelyyyn. Mulla on yhdet kivannäköiset Niket, mutta ne hankaa rakot kantapäihin pienestäkin liikkumisesta. 

  
Ystäväni Henrika osti näistä yhdet! Kaikki Asicsin mallit ja värit niin siistejä! 

   

  

SweatyBettyn valikoimissa hienoja juttuja, mutta ihan supersuolaiseen hintaan! Tämä toppi (jossa ei edes ollutsisäänrakennettuja liivejä!) maksoi 110$ + sales taxit päälle.  
  

  

  
Tässä hieman löytöjä mitä mallailtiin hotellihuoneessa: enimmäkseen Lululemonilta, mutta myös makeat UnderArmourin teknisiltä ominaisuuksiltaan edistykselliset hanskat, bling bling hiuspanta ja NYC Half lippis! 

New York, New York

Annoin itselleni syntymäpäivälahjaksi juoksumatkan New Yorkiin. Juoksu on mun rakas harrastus ja kaksi vuotta sitten kävellessäni Central Parkissa samanaikaisesti juostiin puolimaratonin kanssa, päätin että joskus juoksen täällä puolikkaan. Mikä olisikaan sopivampi ajankohta kun 40-vuotispäivä! Maaliskuinen United Airlines NYC Half valikoitui jo viime vuoden lopulla sopivaksi tapahtumaksi, kunnes tajusin että NYRR:n järjestämään tapahtumaan on ihan yhtä vaikeaa päästä kuin New Yorkin maratonille. 

Vaihtoehdot ovat tässä: juokse joko pirun kovaa (ei onnaa), kerää rahaa hyväntekeväisyyteen (mielellään, mutta ketään sitä Run for Goodin kautta Suomeen) tai osta joltain matkanjärjestäjältä kallis paketti. Päädyimme ystäväni, myöskin pyöreitä maaliskuussa täyttäneen, Henrikan kanssa ruotsalaisen Springtimen matkaan. Ei mikään paras diili, koko hommasta joutuu maksamaan itsensä kipeäksi ja paketti on hinnoiteltu kyllä kohtuu suolaisesti… Maksat viiden tähden matkan hinnan, mutta hotellit ei kyllä mätsää siihen tasoon. Mutta jos mieli halajaa isoon juoksutapahtumaan, niin tämä lienee juoksuturistin ainoa vaihtoehto. 

New York on silti ihana ja odotetaan juoksua kuin kuuta nousevaa!