Blogissani en ole niin paljon hehkuttanut penkkiurheilija-minääni, mutta oon eläytynyt Lontoon olympiakisoihin intohimoisesti kotisohvalla. Mun Facebook -ystävät on saaneet rautaisannoksen päivityksiä erilaisista käänteistä Boltin ja muiden urheilijoiden tuloksista. Mun arvio kisoista: kaikkien aikojen olympialaiset!
Ja millaisen päätöksen Lontoo 2012 sai! Olin hakemassa tänään kuusivuotiasta tarhasta. Kaverin kanssa oli sovittu että lapset tulisi meidän pihalle leikkimään, mutta samaan aikaan lastaan hakemaan tullut isä sanoi että heidän pihallaan on säväyttävämpää menoa. Siellä nimittäin olympiamitalistin isä pitää mitalijuhlat tyttärelleen. Me kiidettiin äkkiä Alkoon ostamaan pronssimitalistille pullo kuohuvaa ja mentiin odottelemaan mitalistia saapuvaksi.
Mulla oli vähän kiusaantunut olo kun tuppauduin kuokkavieraana juhliin, mutta toisaalta koko korttelin jengi oli sinne kutsuttu et ehkä minä ja kuusvuotias sinne mahduttiin onnittelemaan.
Vitsit tuntui mahtavalta kun kaikki purjehtijat olivat paikalla ja sai onnitella heitä ihan livenä. Hyvä Suomi!
Ja nyt kohti Rio de Janeiroa!
Paljon onnea Silja! Oltaispa me tiedetty että muutkin mitalistit on siellä, niin oltais tuotu enemmän.
Hopeamitalisti Tuuli Petäjä oli paikalla!
Ja lisää mitalisteja!
Ja paikalle saapuu Silja Lehtinen.
Mä en oo ikinä ennen ollut näin lähellä olympiamitalia enkä muuten varmaan myöskään olympiamitalistia. Ja kuusvuotias sai jopa hipelöidä mitalia. Ja huomenna alkaa esikoulu. Jännittää!
- Tanja Pihan blogi 
Wow, hauskaa! Meidän perhe on muista syistä seurannut Siljan kilpapurjehdusta tiivisti ja lähempää, siinäpä kunniainhimoinen ja ahkera tyttö, muussakin kuin urheilussa!
Mä tosissaan olin kuokkavieraana kun korttelin asukkaat oli kutsuttu juhliin. Mä rakastan olympialaisia ja tuun varmasti muistamaan loppuelämäni sen että pääsin onnittelemaan ja halaamaan mitalistia. Toivottavasti kuusvuotiaallekin jäisi jotain muistoja. Ei tälläistä pääse montaa kertaa kokemaan.